Yleishyödylliset investoinnit maaseudun toimintaympäristön kehittämiseen

Yleishyödylliset investoinnit maaseudun toimintaympäristön kehittämiseen parantavat alueen palveluja, turvallisuutta tai virkistysmahdollisuuksia. Investointi voi olla esimerkiksi:

• etätyöpiste tai yhteiskäyttöinen työtila tai muu monipaikkaisuutta tukeva investointi
• reitistö, laavu, liikuntapaikka, leikkipuisto tai muu virkistysmahdollisuuksia parantava investointi
• pienimuotoinen vesihuoltohanke
• remontti tai muu investointi, joka parantaa turvallisuutta tai esteettömyyttä.

Lisäksi vähämerkityksisenä tukena (de minimis) voidaan rahoittaa investointeja, jotka eivät täytä yleishyödyllisen investoinnin vaatimuksia, mutta tukevat maaseudun palvelujen säilymistä ja uusia tapoja järjestää palvelut. Lue lisää https://www.ruokavirasto.fi/tuet/maaseudun-palvelut-ja-elinkeinojen-kehittaminen/investoinnit/yleishyodylliset-investoinnit-maaseudun-toimintaympariston-kehittamiseen/

Mihin tukea voi käyttää?

Tukea voi käyttää:

• investointeihin, kuten koneiden, laitteiden ja välineiden hankkimiseen
• rakennus- ja kunnostuskustannuksiin.

Maaseudun asumisviihtyvyyttä parantavia investointeja ovat esimerkiksi liikuntaan, vapaa-aikaan ja kulttuuriin liittyvät rakennushankkeet sekä esteettömyyttä ja turvallisuutta parantavat investoinnit.

Tukea ei myönnetä

• harrastusyhdistysten pelkästään omassa käytössä olevien tiloihin, rakentamiseen, remontointiin ja investointeihin esim. metsästysseuran nylkykatoksiin,
• poliittisten puolueiden ja uskonnollisten ryhmien toiminnallisiin hankkeisiin
• perinteisiin historiikkeihin

Kuka voi saada tukea ja kuinka paljon?

Tukea yleishyödylliseen investointihankkeeseen voivat saada julkisoikeudelliset ja yksityisoikeudelliset yhteisöt. Haettavan tuen enimmäismäärä on 180 000€. Tukiprosentti on pääsääntöisesti yleishyödyllisessä investointihankkeessa enintään 65% hankkeen kokonaiskustannuksista. Omarahoitusosuutta voi kattaa talkootyöllä. Tukea haetaan sähköisesti Hyrrä-asiointipalvelussa. Tarvitset hankkeeseen myös omaa rahaa. Tuki maksetaan jälkikäteen, joten tarvitset hankkeeseen väliaikaisrahoitusta ennen kuin saat tuen tilillesi. Lue lisää https://www.ruokavirasto.fi/tuet/maaseudun-palvelut-ja-elinkeinojen-kehittaminen/investoinnit/yleishyodylliset-investoinnit-maaseudun-toimintaympariston-kehittamiseen/

 ___________

Pienhankkeet

Pienhankkeiden avulla alueen asukkaat voivat itse matalalla kynnyksellä vaikuttaa oman kotiseutunsa kehittämiseen. Pienhankkeita rahoitetaan vain Leader-ryhmistä. Pienhankkeen menettelyt ovat kevennettyjä muun muassa hankesuunnitelman ja valintakriteerien osalta. 

Pienhankkeita on kahta tyyppiä: investointeihin ja kehittämiseen. Investointiin tarkoitetulla pienhankkeella voi toteuttaa pieniä hankintoja, muita investointeja tai remontteja.

Mihin tukea voi käyttää?

Tukea voi käyttää investointeihin, muun muassa:

• investointeihin, kuten koneiden, laitteiden ja välineiden hankkimiseen
• rakennus- ja kunnostuskustannuksiin.

Kuka voi saada tukea ja kuinka paljon?

Tukea pienhankkeeseen voi saada julkis- tai yksityisoikeudellinen yhteisö, kuten kyläyhdistys. Kunta ei voi saada tukea pienhankkeeseen. Tukiprosentti investointeihin on 65% hankkeen kokonaiskustannuksista. Pienhankkeena toteutettavan investointihankkeen tulee olla kokonaiskustannuksiltaan 1667-8000 euron suuruinen. Tukea voi saada enintään 5200€.  Tuki pienhankkeelle maksetaan tuotosperusteisesti kertakorvauksena. Maksatuksessa ei tarvitse erikseen esittää tositteita. Tuki maksetaan hankkeen valmistuttua. Lue lisää https://www.ruokavirasto.fi/tuet/maaseudun-palvelut-ja-elinkeinojen-kehittaminen/pienhankkeet/

Maaseudun sosioekonomisen toimintaympäristöä uudistavat ja kehittävät yhteistyöhankkeet

Hankkeella turvataan ja kehitetään maaseudun palveluja sekä uudistetaan ja monipuolistetaan maaseutualueiden taloutta. Tavoitteena on yhteistyön ja digitalisaation kautta löytää uusia ratkaisuja.
Hankkeessa voidaan teettää kylälle maisemanhoitosuunnitelma tai jokin muu yleistä viihtyvyyttä parantava suunnitelma. Hankkeessa voidaan parantaa palveluiden saavutettavuutta maaseudulla.

Hankkeella voidaan myös kehittää matkailua, esimerkiksi metsien virkistyskäyttöä ja luontopohjaisia hyvinvointipalveluita. Lisäksi hankkeella voidaan luoda biotaloudesta työllisyyttä ja kasvua esimerkiksi edistämällä biojalostamoiden ja muiden alan yritysten yhteistyötä.

Pilottihankkeena voidaan tukea kokeiluja, joissa testataan tuotteen, palvelun tai menetelmän toteutuskelpoisuutta.

Yhteistyöhanke voi olla paikallinen, alueellinen, alueiden välinen, valtakunnallinen tai kansainvälinen.

Mihin tukea voi käyttää?

• työntekijöiden palkkauskuluihin
• matkakustannuksiin
• asiantuntijoiden palkkioihin
• ostopalveluihin
• pienhankintoihin
• kohtuullisiin tarjoilukustannuksiin
• kansainväliseen yhteistyöhön liittyviin kustannuksiin
• toimistokuluihin
• vuokriin
• hankkeen ohjausryhmän kuluihin.

Kuka voi saada tukea ja kuinka paljon?

Tukea yleishyödylliseen kehittämishankkeeseen voivat saada julkisoikeudelliset ja yksityisoikeudelliset yhteisöt. Haettavan tuen enimmäismäärä on 180 000€. Tukiprosentti on pääsääntöisesti yleishyödyllisessä kehittämishankkeessa 80% hankkeen kokonaiskustannuksista. Tukea haetaan sähköisesti Hyrrä-asiointipalvelussa. Lue lisää https://www.ruokavirasto.fi/tuet/maaseudun-palvelut-ja-elinkeinojen-kehittaminen/kehittaminen-ja-yhteistyo/yritysten-elinkeinojen-ja-maaseudun-palvelujen–kehittamisen-yhteistyohankkeet/maaseudun-palvelujen-ja-toimintaympariston-yhteistyo/

____________

Koulutushankkeet

Koulutushankkeissa parannetaan viljelijöiden, metsätalousyrittäjien ja muiden maaseudun yrittäjien ja toimijoiden osaamista ja koulutuksen saatavuutta. Hankkeen avulla tieteellinen tieto leviää, muutoskestävyys ja johtamisosaaminen parantuvat.

Koulutus voidaan toteuttaa ryhmäkoulutuksena, täsmäkoulutuksena tai laajempana koulutuskokonaisuutena. Hankkeessa voidaan järjestää ammatillista koulutusta ja taitojen hankkimista, mukaan lukien koulutuskurssit, työpajat ja valmennus.

Osaamista voidaan kehittää toteuttamalla verkkokoulutuksia, työpajoja, vertaisoppimista, valmennuksia, esittelytoimia sekä tila- ja yritysvierailuja tai muilla vastaavilla toimenpiteillä hankkeissa. Pilottihankkeena voidaan tukea kokeiluja, joissa testataan tuotteen, palvelun tai menetelmän toteutuskelpoisuutta.

Koulutushankkeiden aiheina voivat olla esimerkiksi:

• ilmasto- ja ympäristöasiat
• digitalisaatio
• energiantuotanto ja käyttö sekä energiansäästö
• uusin tutkimustieto.

Koulutushankkeet ovat erittäin tärkeässä roolissa myös EU:n komission AKIS-kokonaisuuden (Agricultural Knowledge and Innovation System) toteutumiseksi.

Mihin tukea voi käyttää?

Tukea voi käyttää muun muassa:

• työntekijöiden palkkauskuluihin
• matkakustannuksiin
• asiantuntijoiden palkkioihin
• ostopalveluihin
• pienhankintoihin
• kohtuullisiin tarjoilukustannuksiin
• kansainväliseen yhteistyöhön liittyviin kustannuksiin
• toimistokuluihin
• vuokriin
• hankkeen ohjausryhmän kuluihin.

Lisäksi tukea voi käyttää pilottihankkeessa tarvittavien välineiden ja laitteiden poistoihin siltä osin ja siltä ajalta, kun niitä käytetään koulutushankkeessa.

Kuka voi saada tukea ja kuinka paljon?

Tukea yleishyödylliseen koulutushankkeeseen voivat saada julkisoikeudelliset ja yksityisoikeudelliset yhteisöt. Haettavan tuen enimmäismäärä on 180 000€. Tukiprosentti on pääsääntöisesti koulutushankkeessa 80% hankkeen kokonaiskustannuksista. Tukea haetaan sähköisesti Hyrrä-asiointipalvelussa. Lue lisää https://www.ruokavirasto.fi/tuet/maaseudun-palvelut-ja-elinkeinojen-kehittaminen/koulutushankkeet/

______________

Tiedonvälityshankkeet

Tiedonvälityshankkeessa jaetaan uusinta tietoa maaseudun yrittäjille ja muille toimijoille esimerkiksi uusista tuotanto- tai markkinointimenetelmistä tai muista liiketoimintaa ja kilpailukykyä kehittävistä menetelmistä. Hankkeissa voidaan välittää tietoa energia- tai ympäristöasioista ja maaseudun elinvoimaisuutta parantavista asioista yrittäjille, maaseudun asukkaille ja muille toimijoille.

Siinä missä koulutushankkeen kohderyhmä on rajattu koulutuksen osallistujiin, tiedonvälityshankkeet tavoittelevat koulutushankkeita laajempia yleisöjä. Tiedonvälityshankkeessa voidaan laatia tai päivittää maaseudun palvelujen esiselvityksiä, toteutettavuustutkimuksia ja luontoarvoiltaan tärkeiden alueiden suojelu-, hoito- ja käyttösuunnitelmia.

Tiedonvälityshankkeiden aiheina voivat olla:

• ilmasto- ja ympäristöasiat, kuten ilmastonmuutoksen hillintä ja siihen sopeutuminen
• digitalisaation hyödyntäminen
• uusiutuvan energian tuotanto ja käyttö sekä energiansäästön mahdollisuudet
• kiertotalous
• kestävä tuotanto ja toiminta
• EU:n laatujärjestelmät
• vesienhoito
• luonnon monimuotoisuus ja geneettinen monimuotoisuus
• uudet ratkaisut ja toimintamallit (esim. tuottajaorganisaatiot).

Tiedonvälityshankkeen avulla lisätään maaseutuyrittäjien ja -yhteisöjen ja viljelijöiden sekä asukkaiden tietämystä ja osaamista näistä teemoista. Uusimman tutkimustiedon välittämisen kautta mahdollistetaan innovaatioiden käyttöönottoa ja parannetaan energiatehokkuutta.

Tiedonvälityshankkeet ovat erittäin tärkeässä roolissa myös EU:n komission AKIS-kokonaisuuden (Agricultural Knowledge and Innovation System) toteutumiseksi.

Mihin tukea voi käyttää?

Tukea voi käyttää muun muassa:

• työntekijöiden palkkauskuluihin
• matkakustannuksiin
• asiantuntijoiden palkkioihin
• ostopalveluihin
• pienhankintoihin
• kohtuullisiin tarjoilukustannuksiin
• kansainväliseen yhteistyöhön liittyviin kustannuksiin
• toimistokuluihin
• vuokriin
• hankkeen ohjausryhmän kuluihin.

Kuka voi saada tukea ja kuinka paljon?

Tukea yleishyödylliseen tiedonvälityshankkeeseen voivat saada julkisoikeudelliset ja yksityisoikeudelliset yhteisöt. Haettavan tuen enimmäismäärä on 180 000€. Tukiprosentti on pääsääntöisesti tiedonvälityshankkeissa 80% hankkeen kokonaiskustannuksista. Perustelluista syistä tukea voidaan myöntää enintään 100%. Tukea haetaan sähköisesti Hyrrä-asiointipalvelussa. Lue lisää https://www.ruokavirasto.fi/tuet/maaseudun-palvelut-ja-elinkeinojen-kehittaminen/tiedonvalityshankkeet/

___________

Valmisteluraha

Voit saada valmistelurahaa yritys- tai viljelijäryhmähankkeen, tuottajaorganisaatiohankkeen, EIP-hankkeen tai Älykkäät kylät -hankkeen valmisteluun.

Mihin tukea voi käyttää?

Valmistelurahalla voit koota yhteen ja sitouttaa yhteistyöhankkeen hanketoimijat, valmistella varsinaista hanketta, tehdä hankesuunnitelman tai selvittää, onko valmisteltavalle hankkeelle onnistumisen edellytyksiä. Ehtona valmistelurahan myöntämiseen on hakijan/ryhmän aito pyrkimys kehittämiseen.

Yhteistyöhanke on kahden tai useamman julkis- tai yksityisoikeudellisen yhteisön, ryhmän tai näiden yhdistelmän yhdessä toteuttamaa kehittämistä. Valmistelurahan hankesuunnitelmassa yksilöidään valmistelurahan hakuvaiheen kumppanit. Valmistelurahahankkeen aikana kumppanuudet täsmentyvät ja voivat laajentua suunniteltavan hankkeen osalta.

Voit saada valmistelurahaa, jos sinulla on suunnitelma hakea tukea kehittämishankkeeseen.

Valmistelurahaa voit saada vain yhden kerran samaan kehittämiskohteeseen. Valmistelurahalla toteutettava hanke voi kestää korkeintaan vuoden.

Valmistelurahan sisältöinä voi olla

• idean muotoilu,
• kumppaneiden hakeminen ja kumppanuuksien tunnustelu,
• konkretisointia, tavoitteen asettelua
• viestintää, verkostoitumista, osallistamista.

Valmistelurahalla voi selvittää, onko hankkeelle onnistumisen edellytyksiä, tehdä hankkeen ”markkinakartoituksen”. Valmistelurahan tuloksena syntyy aiesopimus, kumppanuus.

Kuka voi saada tukea ja kuinka paljon?

Valmistelurahaa voi saada julkisoikeudellinen tai yksityisoikeudellinen yhteisö. Leader-ryhmä voi saada valmistelurahaa vain, jos se toimii maakunnallisena kyläyhdistyksenä ja valmistelee Älykkäät kylät -hanketta.

Voit saada valmistelurahaa 5 000 euroa. Tuki maksetaan yhdessä erässä vakioituna kertakorvauksena. Tuki maksetaan jälkikäteen, joten tarvitset hankkeen käynnistämiseen omaa rahoitusta. Lue lisää https://www.ruokavirasto.fi/tuet/maaseudun-palvelut-ja-elinkeinojen-kehittaminen/kehittaminen-ja-yhteistyo/valmisteluraha/

_____________

Pienhankkeet

Pienhankkeiden avulla alueen asukkaat voivat itse matalalla kynnyksellä vaikuttaa oman kotiseutunsa kehittämiseen. Pienhankkeita rahoitetaan vain Leader-ryhmistä. Pienhankkeen menettelyt ovat kevennettyjä muun muassa hankesuunnitelman ja valintakriteerien osalta.

Mihin tukea voi käyttää?

Pienhankkeita on kahta tyyppiä: investointeihin ja kehittämiseen. 

Kehittämiseen tarkoitetulla pienhankkeella voidaan esimerkiksi työllistää nuoria kesätöihin tai järjestää tapahtuma. Lisäksi tukea voi käyttää erilaisten selvitysten tai kehittämissuunnitelmien laatimiseen.

Tukea voi käyttää muun muassa:

• asiantuntijoiden palkkioihin
• palkkakustannuksiin
• ostopalveluihin
• tilavuokriin

Kuka voi saada tukea ja kuinka paljon? 

Tukea pienhankkeeseen voi saada julkis- tai yksityisoikeudellinen yhteisö, kuten kyläyhdistys. Kunta ei voi saada tukea pienhankkeeseen. Tukea voi saada korkeintaan 6400 euroa. Kehittämishanke voi olla kokonaiskustannuksiltaan 1250-8000 euron suuruinen. Tukiprosentti kehittämiseen 80% hankkeen kokonaiskustannuksista.

Tuki pienhankkeelle maksetaan tuotosperusteisesti kertakorvauksena. Maksatuksessa ei tarvitse erikseen esittää tositteita. Tuki maksetaan hankkeen valmistuttua. Lue lisää https://www.ruokavirasto.fi/tuet/maaseudun-palvelut-ja-elinkeinojen-kehittaminen/pienhankkeet/