Voisko meillä olla talkoot?

Niitetyn heinän tuoksu ja paarman purema. Hiki virtaa korjatessani kanttipaaleja heinäpellolta traktorin peräkärryyn. Heinä on pistellyt ihooni verestäviä haavoja ja auringon porotuksessa hikipisara valahtaa haavoihin, vitsit kun kirveltää. Silti se heinäkuinen ilta heinätalkoissa oli yksi kauneimmista ja hauskimmista päivistä koko kesässä. Se oli iloa, naurua ja reipasta työntekoa, jossa saatiin nopeasti paljon aikaan. Parasta siinä oli, että tiesin avustani olevan apua ja hyötyä muille. Tälle auttamisperiaatteelle perustuu meidän suomalainen talkookulttuurimme.

Heinätalkoissa oli tunnelmaa

Suomalainen talkookulttuuri

Talkoot ovat olleet talonpoikaiskulttuurissa tapa auttaa toisia ja naapuriapu on ollut kunniakas sekä pidetty velvollisuus. Talkookulttuuri on yhteiskunnallista vastuunkantoa ja huolenpitoa, jotta kaikilla voi olla yhdenvertaiset mahdollisuudet elämiseen. Jos kelataan historiassa vielä taaksepäin, niin talkoot ovat perua 2000 vuoden takaa. Silloin maanviljelykset saivat alkunsa yhteistoiminnalla, jonka jälkeen alkoi muodostua ensimmäiset kyläyhteisöt maanviljelyksen ympärille. Talkoilla on ollut merkittävä vaikutus myös tämän päivän Suomeen, sillä maailmansotien aikaan kannateltiin ja sotien jälkeen Suomea rakennettiin talkootyöllä.

Ovatko talkoot vain muinaisjäännös menneiltä ajoilta?

Noh, menneet ovat menneitä, mutta mielestäni yhteiskunnallisella vastuunkannolla on äärimmäisen tärkeä rooli myös 2020-luvun Suomessa. Ilmastonmuutos on se ilmeisin asia, jonka parissa meidän tulisi kaikkien talkoilla globaalisti. Toisekseen tämän hetken aluepolitiikka vaatii meidän kaikkien huomiota; maaseutualueita jäävät asuttamaan tyypillisemmin perheettömät miehet ja nuoret naiset ovat niitä, jotka muuttavat yleensä kaupunkitaajamiin perhettä perustamaan. Tämä luo ongelman jo parinmuodostuksen ja perheen perustamisen kannalta. Maaseutualueet kärsivät monesti myös koulutusinflaatiosta, sillä edelleen naisten on haastavampi päästä johdon työtehtäviin, vaikka heillä olisi siihen koulutus.

Talkoilla luodaan tasa-arvoa ja yhteishenkeä vielä 2020-luvullakin

Teholääkkeenä tähän vaivaan ehdotan vielä tiiviimpää yhteisöllisyyttä maaseutujen ja kaupunkien välille. Maalla on etenkin kesäaikaan paljon mökkiläisiä, joista osa ovat aktiivisia ja haluaisivat osallistua kyliensä toimintaan kuitenkaan tietämättä kuinka se onnistuisi. Mikäpä siihen olisi parempi keino kuin talkoot! Töiden lomassa on helppo tutustua uusiin ihmisiin ja talkoot luovat aivan uudenlaista yhteenkuuluvuuden tunnetta. Samalla kaupunkilaiset saisivat uudenlaista kosketusta maaseudun kulttuuriin, sekä elämään ja me mualaiset saamme raikkaita näkemyksiä kaupungin elämästä. Samahan toimii myös eri kulttuurien välillä! Talkoissa ei ainoastaan kohene yhteishenki vaan myös kunto. Reipas työnteko ja liikuskelu kohottaa kuntoa ja polttaa kaloreita. Ympäristön raivaustalkoiden tai heinähommien jälkeen ei tarvitse enää kuntosalille haikailla, sillä niin hyvin sen saa kropassa tuntumaan. Parastahan talkoissa on oikeastaan se, että kaikille löytyy tai pyritään löytämään heidän kuntoaan ja osaamistaan vastaavia hommia. Jos itseään haluaa kehittää, myös se onnistuu ja porukasta löytyy usein viisaita neuvoja ja myös elämänohjeita. Talkoistahan on eniten hyötyä silloin, kun siellä on kaikenikäistä ja kaikenlaista sakkia mukana.

Voimme ottaa oppia menneiden vuosikymmenten talkoista, kun niissä oli juhlan tuntua. Mentaliteettihän oli silloin aivan loistava; jos töitä on paljon, kannattaa tehdä töistä juhlaa! Talkoissa laulettiin, vitsailtiin, syötiin hyvin ja tutustuttiin toisiin. Joskus mukana saattoi olla väkevämmätkin juhlajuomat tunnelmaa piristämässä. Tätä samaa ”ilon kautta” asennetta voisimme vaalia myös 2020-luvun talkoissa. Viimeistään korona-aika on osoittanut meille sen, kuinka tärkeitä toiset ihmiset ja sosiaaliset suhteet ovat meille. Yhteisöllisyys on eteenpäin vievä voima, joka edistää hyvinvointiamme ja myös alueen elinvoimaisuutta.

Avoimet talkoot ovat kaikille!

Talkoohenkisyyttä on onneksi olemassa vielä näinäkin päivinä. Leader-työ kannustaa toimijoita talkootyöhön ja sitä tehdäänkin paljon! Meidän leader-ryhmän Kyläenergiaa- hankkeessa on mahdollista järjestää kaikille avoimia talkoita mm. haittakasvien keruun, järviruo’on niiton, biohiiletyksen tai ympäristön raivauksen merkeistä. Meiltä saat apua ja tietoa talkoiden onnistuneeseen järjestämiseen sekä myös meidät hommiin auttamaan! Talkootyössä on tärkeintä halu auttaa ja ylpeys oman työn panoksesta. Kauko Leiposen sanoin ”Talkoot opettivat luottamaan oman kansan voimiin. Saavutettu itseluottamus kasvatti tulevaisuuden uskoa.” Tätä tulevaisuudenuskoa me tarvitsemme nyt ja tulevaisuudessa, joten pidetään yhteistyön ja talkookulttuurin lippua korkealla vielä 2020-luvullakin!

Talkoilemisiin,

Riina

Lisätietoa talkoista

Talkootyön historiasta voit lukea Kauko Leiposen (1987) Kansa talkoissa teoksesta.
Leader-rahoituksen kannustamasta talkootyöstä voit lukea täältä https://www.leadersuomi.fi/fi/
Talkoiden järjestämisestä ja luonteesta voit lukea lisää täältä https://www.suomi.fi/kansalaiselle/oikeudet-ja-velvollisuudet/perusoikeudet-ja-vaikuttaminen/opas/vapaaehtoistyo/talkoiden-jarjestaminen-ja-talkootyo

Tutustu myös

Ilmastokeskustelua Imatralla

Ilmastokeskustelua Imatralla

Järjestämme osana Kyläenergiaa-hankettamme keskusteluillan Imatralla, jossa aiheena on ilmastonmuutos ja tulevaisuuden ratkaisut. Panelisteina MSL:n...

lue lisää