Vieraslaji – onko tuttu?

Sanaan törmää nykyisin usein mutta mitä tämä sana pitää sisällään. Vieraslajit ovat alkuperäiseltä esiintymisalueeltaan uudelle alueelle vahingossa tai tarkoituksella siirrettyjä kasveja, eläimiä tai kasvi- ja eläintauteja. Vieraslajin luontaisen esiintymisalueen rajaa usein maantieteelliset seikat kuten valtameri tai vuoristo.

Kasvien osalta merkittävin levittäjä on ihminen. Vieraskasvilajeja käytetään viljelykasveina sekä niillä koristellaan pihoja ja puutarhoja. Ja pahimmillaan kasvien siemeniä ja juurakoita päätyy ”ei-toivotulle maaperälle”. Toisaalta ilman ihmisen toimintaakin vieraslajit leviävät esimerkiksi virtavesiä pitkin.

Vieraslaji luokitellaan haitalliseksi, mikäli se aiheuttaa tai tulee aiheuttamaan levitessään haittaa luonnolle, ihmisten terveydelle tai taloudelle. Vieraslaji voidaan lisätä haitalliseksi säädetyksi vieraslajiksi päivittämällä vieraslajiasetusta.

Vieraslajeista puhuttaessa ensimmäinen ajatus on useimmilla lupiini, tuo tienpiennarten valtaaja. Yleisimmät ja varmasti tunnetuimmat vieraskasvilajit Suomessa ovatkin komealupiini, kurtturuusu, jättipalsami ja jättiputket. Lisäksi suuret tatarkasvit ovat huomionarvoisia.
Haitalliset vieraskasvilajit aiheuttavat luontokatoa ja siksi aktiiviset torjuntatoimet ovat paikallaan. Kunnat, yhdistykset ja yksityishenkilöt ovat havahtuneet suomalaista luontoa uhkaavista tekijöistä ja torjuntatoimet ovatkin alkaneet. Suomessa on käynnissä iso vieraslajeihin liittyvä hanke. VieKas LIFE  (2018–2023) on Suomen suurin ja kunnianhimoisin haitallisten vieraslajien kartoitukseen, torjuntaan ja tietoisuuden levittämiseen keskittyvä hanke. Haitalliset vieraslajit aiheuttavat vahinkoa luonnolle, terveydelle ja taloudelle, ja vaikutukset tulevat kasvamaan ilmaston lämmetessä.

Palataanpa alkuun. Mistä tiedän, että kyseessä on vieraskasvilaji? Apua on saatavilla. Suomen kansallinen vieraslajiportaali (vieraslajit.fi) sisältää valtavasti hyödyllistä tietoa haitallisten vieraslajien tunnistamiseen, torjuntaan, haittoihin ja niitä koskevaan lainsäädäntöön. Lisäksi on käytössä facebook monine ryhmineen sekä puhelimeen asennettava iNaturalist -sovellus. Kasvien tunnistaminen kannattaa aloittaa omalta pihalta, josko siellä olisi vaikka kurtturuusua. Kurtturuusun kasvatuskieltohan astuu voimaan kesäkuussa 2022.

Hävityksen kauhistus iskee vieraskasvilajin löytyessä. Paniikkiin ei ole aihetta. Jokaisella vieraskasvilajilla on omanlaisensa menettelyohje hävittämiseen ja esimerkiksi jättiputkien hävittämisessä on syytä muistaa asianmukainen suojavarustus! Torjunta-ajankohtaa pitää myös tarkastella sen perusteella mikä vieraskasvilaji on kyseessä. Kurtturuusun ja jättipalsamin torjunta kannattaa ajoittaa ennen kukintojen ilmestymistä, koska siemenpankin syntyminen vältetään toimimalla näin. Muista, että vieraskasvijätettä ei saa kuljettaa ja jättää luontoon. Tällainen toiminta on kielletty vieraslajilaissa sekä jätelaissa. Luonnonvarakeskus (LUKE) on julkaissut ohjeistuksen kotitalouksille vieraslajijätteen käsittelystä.

Seuraa facebookin ja instagramin VieKas-sivuja, osallistu yksin tai porukassa talkoisiin ja ole luontosankari!

Jari Kiljunen
Suomen luonnonsuojeluliiton aluepäällikkö

Tutustu myös