Meidän maatilallamme syntyy erilaista raivausjätettä vuosittain mm. pajukoiden raivauksesta, omenapuiden trimmaamisesta ja muusta metsikön raivaustyöstä. Risukkoa syntyy paljon myös muille kotitalouksille ja kunnille puutarhan hoitotöistä, raivaushommista, sekä trimmaustöistä. Risujen hävitys osaa olla haasteellisempi homma; kaikilla ei ole tilaa maatilatalouksien tapaan jättää risuja kasalleen kuivahtamaan ja odottamaan mm. polttamista tai muuta jatkokäyttöä, vaan jäte on vietävä hyödyksi- asemalle. Kuvitellapa tilannetta, jossa saisi hyödynnettyä risut vaivatta uusiokäyttöön. Meillä päästiinkin kokeilemaan risujen hävittämistä niin, että niistä on hyötyä myös jatkossa. Biohiiletyksessä risuista poltetaan hiiltä, mikä on monikäyttöinen aine, vaikka maanparannukseen!
Mitä biohiili on?
Biohiili valmistetaan polttamalla kuivaa biomassaa (risuja, järviruokoa, olkea) hapettomissa olosuhteissa. Muodostunut hiili on hyvin huokoista, jolloin sillä on uskomaton kyky imeä nestettä. Tämän ominaisuuden vuoksi biohiili on oiva maanparannusaine, sillä se pidättää maaperässä vettä ja ravinteita. Ennen maaperään laittoa biohiiltä kannattaa ladata esimerkiksi pihakompostissa muutamia viikkoja, jolloin siihen imeytyy ravinteita. Biohiilellä on myös muita käyttötarkoituksia ja se soveltuu moneen hajua poistavien ja vettä sitovien ominaisuuksiensa puolesta. Suomen biohiiliyhdistys on listannut biohiilen soveltuvan suodattamiseen, maanparannukseen, kaupunki- ja viherrakentamiseen, maatalouteen ja hiilensidontaan. Parastahan hiiletyksessä onkin juuri se, että siinä biomassa sidotaan konkreettisesti hiileksi, jolloin se ei vapauta hiilidioksidipäästöjä ilmakehään kuten maatuessaan tai tuhkaksi polttaessa.
Biohiilen valmistus
Biohiiletyksen toimintaperiaate pohjautuu pyrolyysiin, jolloin eloperäinen aines palaa hapettomissa olosuhteissa. Tällöin palavasta aineesta häviää haihtuvat aineet ja jäljelle jää hiiltä. Hiiltä voi valmistaa monin tavoin, perinteisempään tapaan maakuopassa tai sitten metallisilla hiilettimillä, kuten kartiohiilettimellä. Parasta on se, että hiillettäminen ei tuota juurikaan savua.
Kartiohiiletin on päältä avoin, jolloin siihen on helppo lisätä poltettavaa ainetta, kuten risuja. Hiiletin on alta umpinainen. Kun risut palavat kartion päällä, niin ne käyttävät ympärillä olevan hapen palamiseen, jolloin kartion alaosaan muodostuu hapettomat olosuhteet. Kuvassa oleva hiilletin on noin 120 litran vetoinen, ja siinä saa polttaa kuivaa puuainesta noin 3 tuntia, jonka jälkeen hiiletin alkaa olla täynnä.
Biohiilletintä käytettäessä on otettava aina huomioon metsäpalovaroitukset ja maankäyttöluvat, sillä päältä avoin kartiohiiletin, sekä maakuopassa polttaminen luokitellaan avotuleksi. Avotulia saa tehdä vain maanomistajan luvalla. Taajamissa käytettäessä biohiiletintä on otettava huomioon kuntien säännökset tulenteosta. Biohiiletin kuumenee hiilettämisessä paljon, jonka vuoksi siihen ei parane mennä näppejänsä työntämään ennen kuin se on jäähtynyt kunnolla. Hiiletys tulee lopettaa silloin, kun astia on täyttymässä. Sammuttamiseen on hyvä varata riittävästi vettä/ureaa tai tukahduttaa tuli esim. maa-aineksella. Sammuttaminen on tärkeä osa prosessia, sillä se estää poltettavan aineksen palamisen tuhkaksi.
Biohiilletystä tarjolla Etelä-Karjalan kylille
Hankkimaamme kartiohiiletintä on mahdollista kuljettaa toimialueellamme Parikkalassa, Rautjärvellä, Ruokolahdella ja Imatran maaseutualueilla talkoisiin. Jos sinulla on sopiva kohde tiedossa, missä biohiiletystä kannattaisi ehdottomasti kokeilla, otathan yhteyttä! Sovitaan sopiva aika hiiletystalkoisiin. Lopputuotteeksi syntyvä hiili jaetaan innostuneiden kokeilijoiden kesken.
Hiiletysterveisin Riina
Lue lisää biohiilestä Suomen biohiiliyhdistyksen nettisivuilta
Maaseudun sivistysliiton sivuilta voit käydä lukemassa lisää kuinka biohiiltä valmistetaan
Biohiilen käyttötarkoituksesta, siihen liittyvästä tutkimuksesta ja hyödyistä voit katsoa Youtubesta