Miksi vieraslajien leviämistä on syytä hillitä?

Kuva: Aino Huotari / SLL VieKas LIFE – Vieraslajityö on hyvä aloittaa yleisimpien vieraslajien opettelusta.

Haitallisten vieraslajien torjuntateot ja keskustelu vieraslajien vaikutuksesta on Suomessa viime vuosina lisääntynyt voimakkaasti. Silti niitä pidetään vielä kenties, verrattuna esimerkiksi elinympäristöjen vähenemiseen, vain vähäisenä uhkana luonnon – myös suomalaisen luonnon monimuotoisuudelle. Ja vaikka onkin totta, että Suomessa haitallisten vieraslajien vaikutukset ovat tähän mennessä vielä olleet vähäisempiä kuin eteläisemmissä ja lämpimämmissä maissa, tulevat jatkossa Suomenkin lämpenevässä ilmastossa pärjäämään uudet nykyistä haitallisemmat vieraslajit. On myös mahdollista, että jotkin meillä jo kasvavat tällä hetkellä harmittomina pidetyt vieraslajit voivat ilmaston muuttuessa osoittautua haitallisiksi.

Haitalliset, harmittomat tai hyödylliset 

Me ihmiset luokittelemme vieraslajin haitalliseksi, jos se aiheuttaa haittaa luonnolle, eli uuden alueen lajeille tai luontotyypeille, ihmisten tai kotieläinten terveydelle, taloudelle tai se aiheuttaa kulttuurillista tai sosiaalista haittaa. Viimeksi mainituista haitoista esimerkkinä voisi toimia esimerkiksi suositun virkistysalueen käytön estyminen haitallisen vieraslajin vuoksi.

Haitallisista luontovaikutuksista on selvää näyttöä, jopa sukupuuttoihin asti; 2019 julkaistussa tutkimuksessa selvitettiin vuoden 1 500 jälkeen maailmasta hävinneen 900 lajin sukupuuton syitä. Kolmanneksella lajeista vieraslajit olivat pääsyy tai osasyy sukupuuttoon. Vieraslajien taloudelliset vaikutukset ovat myös valtavia ja kasvavat lajien leviäessä; EU:n alueella syntyvät jopa 20 miljardin euron vuosittaiset kustannukset, toisen arvion mukaan vaikutukset ovat jopa 5 % koko maailman bruttokansantuotteesta.

Kaikki vieraslajit eivät ole haitallisia. Vieraslajit voivat olla ihmisen näkökulmasta hyödyllisiä, neutraaleja tai haitallisia, ja osa haitallisistakin vieraslajeista voi osoittautua jopa osittain hyödylliseksi uuden alueensa lajeille. Esimerkiksi haitallisena yleisesti pidetty jättipalsami tuottaa erittäin sokeripitoista mettä, joka tarjoaa ravintoa kukissa vieraileville hyönteisille. Jättipalsamin kohdalla haitat kuitenkin ylittävät pienet hyödyt.

Suurin osa Suomessa haitallisiksi vieraskasvilajeiksi luokitelluista lajeista ovat päätyneet luontoon pihoilta ja puutarhoista. Jättipalsami, jättiputket, kurtturuusu ja komealupiini ovat olleet aikanaan kaikki suosittuja koristekasveja, jotka ovat karanneet tonteilta lähiluontoon joko omin avuin tai kotipuutarhurien kottikärryissä lähitunkiolle. Leviäminen ja vakiintuminen sai tapahtua rauhassa, sillä vieraslajien haitallisuudesta alettiin keskustella vasta 1990-luvun loppupuolella ja torjuntatekoihin ryhdyttiin vasta 2000-luvun alussa.

Torjuntakeinot määräytyvät lajin biologian mukaan

On tärkeää huomata, että vieraskasvien torjunnassa ei voi soveltaa mitään yleispätevää, kaikille lajeille sopivaa keinoa tai ajankohtaa. Tehokkain menetelmä ja oikea ajankohta määräytyy aina kohdelajin biologian mukaan; milloin laji itää, missä vaiheessa kukintavaihe alkaa ja milloin siemenet ovat kypsyneet itämiskykyisiksi. Siksi torjunta on tärkeää ajoittaa niin, että uusia siemeniä ei ehdi muodostumaan. Kunkin lajin tehokkaimpiin torjuntakeinoihin voi tutustua vieraslajiportaalin (www.vieraslajit.fi) lajikorteissa. Lajikortin kuvauksen ja kuvien avulla voit myös varmistua lajimäärityksestäsi ennen torjuntatoimia – ettet vahingossakaan käytä aikaa ja vaivaa sallittujen tarhakurtturuusujen hävittämiseen kurtturuusuna.

Kotipuutarhurien käytössä ovat tavallisimmin ns. mekaaniset torjuntatavat, joihin kuuluvat kasvien ylöskaivaminen, niittäminen tai kasvuston peittäminen biohajoavalla tai muulla peitemateriaalilla, kuten katekankaalla. Kurtturuusun hävittämisessä on välillä turvauduttu myös koneisiin. Kunnat ja taloyhtiöt ovat palkanneet urakoitsijoita kaivamaan ruusupuskat kasvualustoineen ylös ja täyttämään kaivanteen vieraslajeista puhtaalla maalla. Vieraskasvilajien torjunnassa on käytetty myös ns. kasvintorjunta-aineita, joita ei kuitenkaan voi käyttää vesistöjen lähellä. Usein mekaanisella torjunnalla saavutetaan myös kestävämpiä torjuntatuloksia kuin myrkyttämällä; myrkyttäminen tehoaa vain torjuttuun yksilöön eikä vaikuta maassa olevaan siemenpankkiin.

Torjuttavan kohteen valinta on tavallisesti helppoa, mikäli kasvusto sijaitsee omalla pihalla tai taloyhtiön alueella. Joissakin tapauksissa torjuntatoimien kohdistaminen on hankalampaa, ja vaatii huolellista suunnittelua. Esimerkiksi jättipalsami voi kasvaa siellä täällä pieninä tai suurempina kasvustoina kymmeniä kilometrejä pitkän joen penkoilla. Tässä tapauksessa kestävän torjuntatuloksen saavuttamiseksi kitkentää ei tulisi aloittaa joen varrelta umpimähkään, vaan aloittaa työt yläjuoksun ensimmäisestä kasvustosta ja edetä alajuoksulle.

Vieraskasvien biologiaan tutustumalla huomaa myös, että yksittäisen kohteen torjuntaan tulee varata paljon aikaa. Torjuntatoimia tulee tehdä yhden tai useamman kerran kasvukaudessa vähintään muutaman vuoden ajan, sillä tavallisesti siemenestä lisääntyvät lajit ovat onnistuneet muodostamaan maahan siemenpankin. Siemenpankista nousee uusia versoja joka vuosi, lajista riippuen jopa 3–40 vuotta. Torjunnan loputtua on tärkeää jatkaa kohteen seurantaa vielä ainakin muutaman kasvukauden ajan.  

Vieraslajien torjuntaa tehdään vapaaehtoistyönä ja hankerahoituksella

Vielä 2010-luvulla vieraslajien torjuntatoimet olivat Suomessa pitkään kansalaisjärjestöjen ja yksittäisten kansalaisten ja kaveriporukoiden varassa, mutta viime vuosina myös kunnat ja viranomaiset ovat alkaneet sijoittaa lisää resursseja torjuntatyöhön. Suomen luonnonsuojeluliiton (SLL) koordinoiman VieKas LIFE-hankkeen (2018–2023) tavoitteena on lisätä vieraslajien ja niiden vaikutusten tunnettuutta ja luoda vieraslajien kartoitukseen, torjuntaan ja hallintaan liittyviä toimintamalleja. Hankkeessa ovat SLL:n lisäksi kumppaneina Martat, Luonto-Liitto, Luonnontieteellinen keskusmuseo, Luonnonvarakeskus sekä Jyväskylän ja Riihimäen kaupungit. 

VieKas-hankkeessa tehdään vieraslajeihin liittyvää perinteistä ja someviestintää, tarjotaan neuvontaa, järjestetään kunnille ja kansalaisille info- ja koulutustapahtumia, kehitetään uusia torjuntamenetelmiä ja torjutaan ammattimaisesti jättiputkia sekä organisoidaan jättipalsamin ja keltamajavankaalin kitkentätapahtumia vapaaehtoisille. Hankkeen konkreettiset toimet keskittyvät VieKas-aluekoordinaattorien alueille; Jyväskylän, Kuopion, Lappeenrannan ja Mikkelin seuduille. Viekas-talkoisiin pääset tarkistamalla talkookalenterin hankkeen sivuilta.

Vapaaehtoisille järjestettyjen kitkentätalkoiden lisäksi Luonnonsuojeluliitto osallistui 2021 Soolotalkoot-nimisen kampanjan kehittämiseen. Kesällä 2021 ensimmäistä kertaa järjestetty Soolotalkoot mahdollistaa vieraslajitorjuntaan osallistumisen myös niille, joilla ei ole mahdollista osallistua järjestettyihin talkootapahtumiin koronatilanteen tai omien aikataulutilanteensa vuoksi. Soolotalkoilemalla päätät itse oman aikataulusi ja torjuntakohteen – maanomistajan luvalla. Soolotalkoilua voi harrastaa myös osallistuvien kuntien etukäteen osoittamilla kasvustoilla.

Leviämisen ennaltaehkäisy on kustannustehokkainta torjuntaa

Vieraslajityö ja -keskustelu Suomessa ovat vielä alussa, ja tällä hetkellä resurssit suunnataan jo levinneiden vieraslajien poistamiseen luonnosta. Lajien leviämisen ehkäiseminen ennalta vaatii huomattavasti vähemmän taloudellisia ja henkilöresursseja kuin kuin jo ongelmaksi levinneen lajin torjunta, joten toivottavasti ennaltaehkäisevä toiminta nostetaan jatkossa torjuntatyön rinnalle. Kukin meistä voi osallistua myös leviämisten pysäyttämiseen ennalta – esimerkiksi opettelemalla ja jakamalla tietoa haitallisista vieraslajeista, valitsemalla pihalleen vain turvalliseksi tiedettyjä kasvilajeja ja lajikkeita ja käsittelemällä pihan kasvijätteet asianmukaisesti.

Kirjoittajana Markus Seppälä, VieKas LIFE -vieraslajihanke, Suomen luonnonsuojeluliitto

Lähteet ja lisätietoa:

Suomen vieraslajiportaali: https://vieraslajit.fi/

Lisätietoa VieKas LIFE -hankkeesta: sll.fi/viekas-life

Tutustu myös

Ilmastokeskustelua Imatralla

Ilmastokeskustelua Imatralla

Järjestämme osana Kyläenergiaa-hankettamme keskusteluillan Imatralla, jossa aiheena on ilmastonmuutos ja tulevaisuuden ratkaisut. Panelisteina MSL:n...

lue lisää