Luumäellä vietettiin 25.4. Meijän luontopäivää, jossa Leader Länsi-Saimaa ja Leader Kärki kokosivat yhteen ympäristöteemoista kiinnostuneita ja kunnostautuneita kylätoimijoita ympäri Etelä-Karjalaa. Epävakaa kevätsää ei menoa haitannut – Seuratalo Joukolan sali täyttyi osallistujista.
Päivän aikana kuultiin puheenvuorot Kimmo Saariselta (luontotiedon asiantuntija) ja Mikko Heikuralta (luonnonhoidon asiantuntija) niityn perustamisesta sekä monimuotoisesta metsästä. Viesti oli selkeä: pienilläkin teoilla on merkitystä ja monimuotoinen luonto on myös kestävä.
Ohjelmassa oli myös hyvien esimerkkien ja kokemusten jakoa neljältä kylältä. Tapahtuman juontaja, kirjailija Teemu Kaskinen haastatteli luontotoimissa aktiviisia kylätoimijoita, Päivi Leinosta (Levänen, Taipalsaari), Harri Lunkkaa (Nurmijärvi, Rautjärvi), Sauli Vainikkaa (Vainikkala, Lappeenranta), Päivi Sormusta ja Eeva Mannista (Salopeltola-Jäppilänniemen Martat, Imatra).
Kekäleniemi voitti – monipuolisuus ja kiertotalous ratkaisivat
Yhteisöllinen luontoteko -kilpailussa oli mukana kuusi aktiivista ja vaikuttavaa kylätoimijaa. Jokainen ehdokas toi esiin omanlaisensa tavan huolehtia luonnosta – ja rehellisesti sanottuna, kaikki kylät olisivat ansainneet palkinnon. Tällä kertaa voittaja oli kuitenkin valittava.
Voiton vei Kekäleniemen kyläyhdistys Rautjärveltä, jonka toiminta vakuutti erityisesti monipuolisuudellaan, pitkäjänteisyydellään ja vahvalla kiertotalousajattelulla. Kekäleniemen kyläyhdistys on mukana kilpailussa monipuolisten ja käytännönläheisten luontotekojen ansiosta. Kyläyhdistys ylläpitää ja kehittää aktiivisesti lähiluontokohteita, kuten Äpätinkankaan luontopolkua näköalatorneineen, Hannulan laavua sekä frisbeegolfrataa. Talkootyön rinnalla toimintaa tukee myös nuorten kesätyöllistäminen, ja kohteita on rakennettu ja kunnostettu osin Leader-rahoituksen avulla.
Luonnon monimuotoisuutta vahvistetaan pienillä mutta vaikuttavilla teoilla: maisemapelto tarjoaa elinympäristön pölyttäjille, vieraslajeja torjutaan, linnunpönttöjä ripustetaan ja luonnon käyttöä ohjataan kestävään suuntaan. Lisäksi kylällä kokeillaan uusia tapoja toimia, kuten biohiiletystä ja luonnon seuraamista livekuvan kautta. Maitolaiturille voi jättää puutarhan ”ylijäämää” kuten kasviksia, josta muut kyläläiset voivat ottaa niitä omaan käyttöönsä. Kekäleniemessä luonto on osa yhteistä arkea ja kohtaamispaikkaa ympäri vuoden. Toimintaa ohjaa ajatus siitä, että kun moni tekee vähän, syntyy ajan myötä paljon.
Yhteistöllinen luontoteko -kilpailun voittajan valitsi WWF:n ohjelmajohtaja Anne Tarvainen, joka perusteli Kekäleniemen valintaa seuraavasti:
- Hienoa, että Kekäleniemessä on tehty erilaisille käyttäjäryhmille ja eri intresseistä luontoon hakeutuville aktiviteetteja. Meistä todella monet arvostavat luontoa, mutta ehkä eri tavoin. Ympäristökeskustelu on usein polarisoitunutta, joten on hienoa että eri ryhmille on avattu mahdollisuuksia esim kuntoilun kautta rakentaa ja vahvistaa omaa luontosuhdetta.
- Erityiskiitoksen saa myös kiertotalousajetteluun kannustaminen. Meillä on vain tämän yhden maapallon luonnonvarat käytettävissä ja olemme siinä pisteessä, että monien raaka-aineiden osalta meidän on siirryttävä kiertotalouteen.
- Mahtavaa että näillä luontoa ennallistavilla toimilla on luotu myös kesätyöpaikkoja nuorille.
Kylät näyttävät suuntaa – monipuolisia luontotekoja ympäri Etelä-Karjalaa
Kilpailun ehdokkaat osoittivat, miten monella tavalla lähiluontoa voidaan vaalia:
- Vasukkaat ry tekee monipuolista ja vaihtelevaa luontotyötä vapaa-ajan asukkaiden voimin. Yhdistys järjestää vuosittain vieraslajitorjuntaa (lupiini, jättipalsami), siistii rantoja ja kyläympäristöä sekä osallistuu maisemanhoitoon ja vesistöjen suojeluun yhteistyössä Karjalan Pyhäjärvi ry kanssa.
- Ylämaan alueen asukkaat toteuttivat yhteisöllisen luontoprojektin, jossa perustettiin niitty ja rakennettiin risu- ja lahopuuaita. Mukana oli laaja joukko toimijoita – asukkaista kouluun, seurakuntaan, Marttoihin ja kotiseutuyhdistykseen. Projekti yhdisti eri sukupolvet ja toi ympäristökasvatuksen osaksi tekemistä.
- Punnanlahti-Pöyhiänniemen kyläyhdistys on tehnyt vaikuttavaa ja pitkäjänteistä työtä Hiidenmäen kedon hoidossa jo yli 40 vuoden ajan. Perinteinen niitto ja hoito ovat säilyttäneet alueen monimuotoisena ja kukkivana – talkoot kokoavat kyläläiset yhteen vuodesta toiseen.
- Virmutjoen kyläyhdistys on sitoutunut pitkäjänteiseen vieraslajien torjuntaan. Komealupiinin kitkentä on kasvanut pienestä porukasta koko kylän yhteiseksi ponnistukseksi, jossa näkyy vahva yhteishenki ja sitoutuminen luonnon monimuotoisuuteen.
- Orkolan kyläyhteisö on rakentanut monipuolista luontotoimintaa kukkaniitystä luontopolkuun. Noin neljän kilometrin mittainen polku opastauluineen, murteelle käännettyine teksteineen ja kylän runsas geokätköverkosto tekevät luonnosta elämyksellisen ja helposti lähestyttävän.
Päivä täynnä tekemistä ja oivalluksia
Iltapäivän aikana luonto tuli lähelle myös tekemisen kautta. Seuratalo Joukolan pihalle perustettiin niitty Minna Helanderin ja Henri Niirasen opastuksella, rakennettiin linnunpönttöjä Siipiveikkojen kanssa, tutustuttiin paikallisiin luontotoimijoihin (Martat, MLL, EKVAS, 4H Länsi-Saimaa). Perheille Varpun ja Naavan järjestämä luontoseikkailu osallisti mukaan myös nuoremmat osallistujat. Lopuksi suunnattiin luontoretkelle Palolammelle, jossa Juha Tervonen kertoi alueen rakentamisesta monimuotoisuusseikat huomioiden.
Päivä jätti jälkeensä ennen kaikkea toiveikkuuden: kun näin moni ihminen ja yhteisö eri puolilta maakuntaa toimii lähiympäristönsä hyväksi, syntyy voima, jolla on iso vaikutus niin paikalliseen luontoon kuin siellä asuviin ihmisiinkin.
Kekäleniemen voitto on hieno tunnustus – mutta samalla se on myös kunnianosoitus kaikille mukana olleille kylille. Yhdessä rakennetaan elinvoimaista, monimuotoista ja yhteisöllistä ympäristöä, teko kerrallaan.
Kuvat: Riina Nokelainen