Leader-toimintaa, neuvontaa ja rahoitusta vuosille 2023-2027

Maa- ja metsätalousministeriö, Ruokavirasto ja Leader-ryhmät allekirjoittivat sopimukset, jotka koskevat maaseudun paikallisten kehittämisstrategioiden toteuttamista. Sopimuksissa sovitaan ryhmien, ministeriön ja Ruokaviraston välisestä yhteistyöstä vuosille 2023-2027. Säätytalolla allekirjoitustilaisuudessa Leader Kärkeä edustivat toiminnanjohtaja Riitta Bagge ja hallituksen puheenjohtaja Taina Kosonen

Vasemmalta luettuna: maa- ja metsätalousministeri Antti Kurvinen, hallituksen puheenjohtaja Taina Kosonen, toiminnanjohtaja Riitta Bagge ja Ruokaviraston pääjohtaja Antti-Jussi Oikarinen (Kuva:Satu Mali)

Leader-toiminnalla kehitetään maaseutualueita

Kaikki Suomen 52 paikallista Leader-ryhmää allekirjoittivat oman sopimuksensa ohjelmakaudelle 2023-2027 Säätytalolla. Leader-ryhmät ovat maaseudun kehittämisyhdistyksiä, joissa ovat mukana alueen asukkaat ja aluetta kehittävät yhteisöt, kuten järjestöt ja alueen kunnat. Paikallisilla toimilla parannetaan maaseudun elinvoimaisuutta, kehitetään paikallisia palveluja ja elinkeinoja, tuetaan mikroyrityksiä ja yrittäjyyttä. Leader-ryhmät myöntävät EU-rahoitusta maaseudun kehittämishankkeisiin ja yritystukiin oman paikallisen kehittämisstrategiansa mukaisesti. 

Tunnelmaltaan innostuneessa allekirjoitustilaisuudessa maa- ja metsätalousministeri Antti Kurvinen ja kansliapäällikkö Jaana Husu-Kallio puhuivat paikallisten toimijoiden merkityksestä maaseudun elinvoimaisuuden edistäjinä. 


”Leader-toiminta on lunastanut paikkansa aluekehittäjänä. Paikalliset toimet edistävät paitsi ihmisten myös ympäristön hyvinvointia, luonnon monimuotoisuutta ja ilmastonmuutoksen hillintää. Leader kannustaa ja antaa välineitä maaseudun asukkaille aktiiviseen toimintaan. Se vahvistaa osaltaan demokratiaa”, Kurvinen lausui. 
”Arvostan todella paljon Leader-hallitusten työtä oman alueenne kehittäjinä, verkostoina ja alustoina”, Kurvinen jatkoi kiitellen puheensa lopuksi.

Kansliapäällikkö Husu-Kallio nosti puheessaan esiin Leader-työn edistyksellisyyden.

”Suomi on Leader-toiminnan todellinen edelläkävijä. Se näkyy tänäänkin kyvyssä yhdistää osaaminen ja asiantuntemus oman alueen tarpeisiin.”

Suomen Leader-ryhmät Säätytalolla (Kuva: Satu Mali)

Leader-rahoitusta 230 miljoonaa euroa

Leader-ryhmiä on kaikilla Suomen maaseutualueilla, ja Leader-rahoituksen piirissä on yhteensä runsaat 2,5 miljoonaa maaseutuasukasta. 

Leader-ryhmien puheenvuorossa Päijänne-Leaderin puheenjohtaja Tuomas Nummela puhui yhteistyön ja yhteisöjen tärkeydestä. ”On tärkeää panostaa maaseudun yhteisöihin, jotta maaseudulla säilyy vahva yhteenkuuluvuuden tunne sekä yhdessä tekemisen kulttuuri. Yhteistyö on valtava voimavara, jota on syytä vaalia.”  

Nummela peräänkuulutti myös Leader-ryhmien roolia uudistajana. ”Toimintamme tulee olla elinvoimaisen maaseudun mahdollistaja ja innovatiivinen uudistaja.”   

Leader-toiminnalla eli yhteisölähtöisellä paikallisella kehittämisellä toteutetaan osaltaan Suomen EU:n yhteistä maatalouspolitiikkaa, mikä pitää sisällään myös maaseudun kehittämisen. Leader-toiminnan rahoitus koostuu EU:n maaseuturahaston, valtion ja kuntien rahoituksesta. Mukana on aina myös hakijoiden yksityistä rahoitusta.

Leader-toiminnan julkinen rahoitus on viisivuotiskaudelle 230 miljoonaa euroa. Yhden ryhmän saama julkinen rahoitus vaihtelee 2,6-8,3 miljoonan euron välillä. Alueittain rahoitus vaihtelee 8 miljoonan ja 28 miljoonan euron välillä. Leader Kärjen osuus rahoituksesta on 3 514 667 euroa, josta paikallista kehittämisstrategiaa toteuttavien toimien (hankerahoitus) osuus on 2 660 000 euroa ja toimintarahan osuus on 854 667 euroa.