Maaseudun kehittämiseen tarkoitettua Leader-rahoitusta ollaan Euroopan komission toimesta uudistamassa, ja päätökset voivat vaikuttaa suoraan alueemme kylien toimintaan, yritysten käynnistymiseen ja yhteisöjen hyvinvointiin. Leader-toiminnan jatko ei ole itsestäänselvyys – pian Suomessa päätetään siitä, millaiset mahdollisuudet paikallisella kehittämisellä on vuoden 2027 jälkeen.
Pienillä tuilla suuria vaikutuksia
Leader Kärki ry on mahdollistanut Parikkalassa, Rautjärvellä, Ruokolahdella sekä Imatralla hankkeita, joilla on ollut näkyvä vaikutus asukkaiden arkeen. Viime vuosina rahoituksen avulla on muun muassa
- parannettu kylätalojen ja metsästysmajojen energiatehokkuutta
- vahvistettu kylien omatoimista varautumista häiriötilanteisiin
- rakennettu retkeily- ja harrastuspaikkoja
- edistetty valokuituhankkeilla tietoliikenneyhteyksien parantamista koko alueella
- monipuolistettu matkailupalveluja
- myönnetty käynnistystukea usealle pienelle yritykselle, joista osa on kasvanut työnantajiksi
- tuettu nuorten yrittäjien ja nuorten ryhmien omia projekteja Kipinärahalla
Vaikka yksittäiset Leader-hankkeet ovat usein pieniä, niiden yhteisvaikutus asukkaille ja kylille on merkittävä. Talkootyö, vapaaehtoisuus ja yksityinen rahoitus moninkertaistavat julkisen rahan vaikutuksen paikallistasolla.
Leader tukee elinvoimaa ja yhteisöllisyyttä
Leader-toiminta ei ole vain hankerahoitusta – se tuo alueelle yhteistä tekemistä, vahvistaa yhteisöllisyyttä ja tarjoaa yrittäjille matalan kynnyksen mahdollisuuksia. Leaderin vahvuus on sen paikallisuus: paikallisista asukkaista koostuva hallitus tekee hankepäätökset alueen omista tarpeista ja lähtökohdista käsin.
Leader Kärki ry:n puheenjohtaja Emilia Immonen:
”Leader-rahoitus on alueelle paljon enemmän kuin tukimuoto – se on väline, jolla kylät, yhdistykset ja pienet yritykset saavat mahdollisuuden tehdä sellaista kehittämistyötä, joka muuten jäisi toteutumatta. Jos Leaderin tulevaisuutta heikennetään, vaikutukset näkyvät nopeasti juuri niissä yhteisöissä, joissa pienillä teoilla on suuri merkitys. Nyt on tärkeää, että Leaderin puolesta puhutaan ääneen ja paikallisen kehittämisen arvo tunnistetaan päätöksenteossa.”
Päätöksenteko siirtyy Suomelle
Leader on ollut pakollista EU:n jäsenmaille 30 vuoden ajan ja siihen on Suomessa käytetty pakollisen minimin verran rahoitusta, 5 % maaseuturahoituksesta. Nykyisellä rahoituskaudella (2023-2027) tämä tarkoittaa 230 miljoonaa euroa julkista rahoitusta. Jatkossa Suomi päättää itse Leader-toiminnan rahoittamisen laajuudesta.
Leader-toiminta kattaa 99 % Suomen pinta-alasta. Leader-toiminnan piirissä on 2,5 miljoonaa suomalaista. Juuri siksi sen merkitys näkyy arjessa; kylissä, kunnissa ja ihmisten elämässä. Suomen 53 Leader-ryhmää tekevät vaikuttavaa työtä koko Suomen puolesta.
Leader-ryhmät ovat maaseutukuntien tärkein rahoituskumppani. Leader-toiminnassa on mukana 298 kuntaa, jotka myös osarahoittavat toimintaa. Kun kunta satsaa yhden euron kehittämistyöhön, on sen vipuvaikutus paikallisesti seitsenkertainen. Näin siksi, että ensinnäkin kuntaeuron lisäksi toimintaa rahoittavat myös EU ja Suomen valtio. Lisäksi hankkeiden toteuttajilta mukaan tulee omarahoitusta, vapaaehtoistyötä ja yritysrahoitusta.
Kun rahoituksen tulevaisuus ratkaistaan, kyse ei ole yksittäisistä hankkeista, vaan koko alueen elinvoiman jatkumisesta – säilyvätkö kylät elinvoimaisina ja saavatko pienet yritykset jatkossakin tukea kasvuunsa.
Lisätiedot:
Toiminnanjohtaja
Riitta Bagge
puh. 050 5969 489
