Herättääkö ilmastonmuutos sinussa ahdistusta? Surettaako luontokato? Turhauttaako ympäristöön liittyvän päätöksenteon hitaus tai vähäisyys? Herättääkö ilmastonmuutos sinussa halun toimia? Et ole siinä tapauksessa tunteidesi kanssa yksin. Ilmastonmuutos ja ympäristön tila voi herättää monenlaisia tunteita, joista kaikki ei suinkaan ole negatiivisia. Tutkija ja dosentti Panu Pihkala on tutkinut ympäristötunteita. Pahimmassa tapauksessa ympäristöön liittyvä huoli ja suru voi olla niin suurta, että se lamauttaa kyvyn toimia ympäristön hyväksi. Ilmastonmuutos on laaja ilmiö ja aiheuttaa muutoksia globaalisti. Osalla ihmisistä on vaikeuksia käsitellä ilmastonmuutoksen aiheuttamia muutoksia, mikäli heidän oma huolivarastonsa on jo täynnä. Parhaimmassa tapauksessa tunteet voivat kuitenkin toimia moottorina toiminnalle ympäristön puolesta. (Pihkala 2017.)
Ilmastonmuutos huolettaa suomalaisia myös laajemmin
Nuorten ympäristöahdistuneisuus on herättänyt paljon kansallista huomiota ja nuorten ympäristötunteita on tutkittu myös nuorisobarometrissä 2021. Nuorisobarometrissä nousi esille erityisesti nuorten huoli luonnon monimuotoisuuden heikkenemisestä ja haikeus ympäristökriisin vaikutuksista lähiympäristöön. En ihmettele nuorten huolestuneisuutta ilmastonmuutoksen vaikutuksista, sillä onhan kyse meidän elämämme edellytyksistä tällä planeetalla. Ilmastonmuutoksen on tutkittu herättävän ahdistuneisuutta, surua ja turhautuneisuutta myös muissakin, kuin nuorilla suomalaisilla (Sitra 2019).
Minua kiinnosti lähteä selvittämään sitä, millaisia ympäristötunteita nuorilla on kotiseudullani Imatran seutukunnalla. Kohderyhmäksi valikoituivat lukiolaiset ja kyselyn tulokset olivat nuorisobarometrin kanssa hyvin samansuuntaiset. Eniten koettiin turhautumista, ahdistusta, vaikuttamisen halua ja epätoivoa. Halusin myös selvittää, millä tavoin nuoret käsittelevät ympäristöön liittyviä tunteitansa. Kyselyn vastauksista nousi esille, etteivät yli puolet käsittele tunteitaan– ainakaan tietoisesti. Kaikkien tunteiden käsittely on tarpeellista, jotta oppisimme suhtautumaan niihin rakentavasti. Ympäristötunteiden kohdalla tämä on tärkeää, sillä mikäli ympäristötunteitaan haluaa tyynnyttää pelkällä toiminnalla, niin on riski uupua kaiken tekemisen alla. Ympäristökriisi tulee olemaan pitkäkestoinen globaali haaste, jonka vuoksi on tärkeää, että ympäristöön ja ilmastonmuutokseen liittyvien tunteiden kanssa oppisi elämään. (Pihkala 2022.)
Ilmastonmuutoksen hidastaminen alkaa oman toiminnan tunnustelemisesta ja nuorten toimintaedellytysten tukemisesta
Tein kyselyn osana ympäristötoivo – ja osallisuus paneelikeskusteluun valmistautumista. Paneelissa keskustelimme asiantuntijoiden kanssa ympäristötunteista, niiden käsittelemisestä ja etenkin nuorten ympäristövaikuttamisen keinoista. Pidin itse keskustelun kiehtovimpana asiana sitä, millä tavoin tunteet ja toiminta kietoutuvat yhteen. Omia valintoja kannattaa punnita järkisyiden lisäksi myös sillä, miltä ne tuntuvat. Esimerkiksi kasvisruokailu – mitäpä jos ennakkoluuloiltansa voisi irtautua ja testata, miltä kasvisruoan valitseminen minusta tuntuu. Voisikohan tällaista punnintaa tehdä myös muissa yhteyksissä, kuten vaateostoksilla? Miltä minusta tuntuu ostaa paita, josta tiedän, että se on vastuullisesti tuotettu – tai päinvastoin, uskallanko tunnustella sitä, miltä tuntuu tämän vaatteen pitäminen, jonka valmistamisen taustalla on kenties epäeettiset tuotanto-olosuhteet?
Tärkeä keskustelun anti oli mielestäni myös se, että suurin vastuu ilmastonmuutoksen hidastamisesta ja ympäristöpolitiikasta tulisi olla aikuisilla. Nuoret tulee tietysti osallistaa mukaan päätöksentekoon, mutta liiaksi vastuuta ei voida asettaa vielä kasvavan ihmisen harteille. Aikuiset voivatkin parhaansa mukaan tukea nuoria mm. koulussa auttamalla järjestämään ympäristötempauksia tai vaikka valinnaisainekursseja, jonka aiheena on vaikka ympäristövaikuttamien tai tasa-arvon edistäminen. Kotona vanhemmat voivat antaa nuorillensa vaikuttamisen mahdollisuuksia mm. kulutusvalinnoissa. Nuoret itse voivat osallistua oman kykynsä mukaan mm. haitallisten vieraslajien kitkemistalkoisiin, tai vaikka järjestää sellaisia. Nuoret voivat hakea ympäristöön keskittyvistä yhdistyksistä ja yhteisöistä tukiverkostoa itselleen ja samalla ystäviä, joiden kanssa yhdessä toimia ympäristön hyväksi. Hienointahan olisi, kun voisimme tehdä hyviä ratkaisua ympäristön eteen yhdessä.
Ympäristötunteet konfliktien taustalla?
Tärkeää oli mielestäni myös se, että ilmastonmuutoksesta ja siihen liittyvästä päätöksenteosta keskustelemiseen tarvitaan rakentavaa keskustelua, jossa osaa kuunnella toista ymmärtäen. Monesti kärjistynyt ympäristöpuhe voi juontaa juurensa, vaikka epätoivon, surun tai ahdistuneisuuden tunteista. Siksi omien ja toisen tunteiden ymmärtäminen olisi niin tärkeää, jotta keskustelu syventyisi toisia kunnioittavaksi ja eteenpäin vieväksi.
Mikäli haluat tutustua laajemmin ympäristötunteisiin -ja osallisuuteen, käy kurkkaamassa paneelikeskustelun tallenne Kärki-Leaderin kanavalta https://www.youtube.com/watch?v=LzmQDEoo054
Lähteet:
Etelä-Karjalan Kärki-Leader. 2022. Ympäristötoivo -ja osallisuus paneelikeskustelu Imatralla. https://www.youtube.com/watch?v=LzmQDEoo054
Hyry, J. 2019. Kansalaiskysely ilmastonmuutoksen herättämistä tunteista ja niiden vaikutuksista kestäviin elämäntapoihin. Sitra. https://www.sitra.fi/app/uploads/2019/08/ilmastotunteet-2019-kyselytutkimuksen-tulokset.pdf
Kiilakoski, T. (toim). 2021. Kestävää tekoa. Nuorisobarometri 2021. Valtion nuorisoneuvosto. Helsinki https://tietoanuorista.fi/wp-content/uploads/2022/03/nuorisobarometri-2021-web.pdf
Pihkala, P. 2017. Päin helvettiä? — Ympäristöahdistus ja toivo. Helsinki: Kirjapaja.