Sukella Ruotsin opintomatkan tunnelmiin! Neljän päivän aikana opittavaa ja nähtävää riitti niin kotimaassa kuin Ruotsissakin. Leader Länsi-Saimaan hankevetäjä Heini Kähkönen on laatinut matkasta raportin:
1. päivä
Leader Länsi-Saimaan ja Kärki Leader ry:n Älykäs kylä -hankkeiden yhdessä järjestämä opintomatka kohti pohjoista lähti liikkeelle Imatralta varhain aamulla torstaina 15.5. Opintomatkalle lähdimme selvittämään mitä älykkäitä ratkaisuja maaseutukylien elinvoimaan on keksitty niin Suomen kuin Ruotsin puolella. Reissulle lähdimme parinkymmenen hengen porukalla, mukana eri ikäisiä eteläkarjalaisia ympäri maakunnan.
Ensimmäiseksi suuntasimme Pohjois-Savoon Leppävirralle, josta olimme kuulleet paljon hyvää Soinilansalmen kyläturvallisuutta edistävästä työstä. Saimme Soinilansalmella lämpimän vastaanoton – aluksi nautimme herkullista kotiruokaa lounaaksi ja sitten pääsimme esittelyjen pariin. Alkuun kuulimme ajankohtaiset terveiset Leader Mansikalta sekä kylän toiminnasta. Kylällä on vakituisia asukkaita reilu 80 ja kuulemamme perusteella lähes kaikki ovat jollain lailla talkoohommissa mukana. Kylän aktiivisuus ja vierailukohteemme Salmitalon upeat puitteet tekivät meihin todella vaikutuksen!
Pääpuheenaiheena oli turvallisuus, jonka suhteen Soinilansalmella oli vuosia tehty systemaattisesti työtä. Varautumiseen liittyen kylällä oli ollut myös useita Leader-hankkeita. Näistä uusimpiin hankintoihin on kuulunut kiinteän ison aggregaatin hankinta kylätalolle. Kyläturvallisuuteen liittyen oli myös kouluttauduttu. Soinilansalmella oli oma viiden hengen kyläturvaryhmä, jonka tehtäviin kuuluu kaluston säännöllinen huolto ja valvonta. Saimme tutustua myös kyläradioon, jolla on mahdollista kommunikoida silloinkin, kun sähköt ovat kauan katki ja puhelinverkko kaatunut. Kyläradiota on kehitetty yhdessä viranomaisten kanssa ja sen huoltotoimiin kuuluu mm. säännöllinen yhteyksien testaus eri kohteisiin, kuten kunnantalolle.
Soinilansalmella olisimme voineet jäädä vaikka kuinka moneksi tunniksi kuulemaan inspiroivia tarinoita yhteisöllisyydestä, mutta koska matkamme määränpää oli kaukana pohjoisessa, piti meidän pian jatkaa matkaa eteenpäin.
Illaksi saavuimme majapaikkaamme Simoon Simojoen lohirantaan, jossa pitkän päivän päätteeksi aloitimme herkullisen illallisen parissa. Samalla kuulimme paikan yrittäjien tarinaa, johon hauskasti yhdistyi myös muutamien vuosien pätkä matkailupalvelujen tarjoamista meidän kotiseuduillamme Lappeenrannan Rauhassa. Reissupäivän päätteeksi uni maistui hyvin kala-apajistaan tunnetun Simojoen kohistessa tasaisesti taustalla.
2. päivä
Opintomatkan toinen päivä pe 16.5. lähti Simossa nautitun herkullisen aamiaisen jälkeen kohti Ruotsia. Reilun parin tunnin ajomatkan ja jälkeen saavuimme ensimmäiseen vierailukohteeseemme Gunnarsbyhyn. Useamman kylän yhteisessä palvelupisteessä Råekissa kuulimme mitä kaikkea monipuolista alueella tehdään alueen elinvoiman lisäämiseksi. Palvelupiste mm. auttaa yrityksen perustamisessa ja alueelle muuttamisessa, tarjoaa it-tukea ja kirjanpitopalveluja, toimii infopisteenä matkailijoille ja vuokraa monenlaisia välineitä retkeilystä ruohonleikkuuseen. Alueella toimii myös kylätalkkari, jonka palveluja Bodenin kunta tarjoaa maksutta tai hyvin pienellä maksulla 70-vuotta täyttäneille. Lisäksi keskustelimme mm. alueen vilkkaasta matkailusta, joka pohjautuu paljon yksilöllisiin, pieniin palveluihin.
Råekin toiminnan yhteisöllisyys teki meihin vaikutuksen. Palvelupisteen toiminnan pohjana on yleishyödyllinen yritys, jonka jäseneksi kuka vain asukas tai yritys voi liittyä ja näin omistaa palan yritystä. Koko toiminta on näin kylän omissa käsissä. Myös kunta oli toiminnassa mukana, nähtyään kuinka toimivaa kylien omatoiminen yhteistyö on, julkinen puolikin on innostunut olemaan taustatukena.
Palvelupisteen tiloista löytyi myös täysin omatoiminen, ilman paikalla olevaa henkilökuntaa toimiva kirpputori, joka oli lajissaan ensimmäisiä koko Ruotsissa. Paikallinen koulubussi hoiti myös iäkkäämpien asukkaiden kuljetuksia asioille koulukyytien ohella. Gunnarsbyssä kävimme myös tutustumassa kyläyhteisön itse omistamaan ja ylläpitämään pieneen ruokakauppaan.
Gunnarbyssä elinvoimaisuutta oli kehitetty yhteistyössä eri tahojen kanssa niin tehokkaasti, että kuntaan olisi enemmän muuttajia kuin mitä taloja tai asuntoja on tarjolla. Vasta äskettäin täällä oli käynyt vierailijoita Ruotsin valtionjohtoa myöten ihailemassa, kuinka näin kaukana kasvukeskuksista sijaitseva alue on saanut vetovoimansa näin kovaan nosteeseen. Joten totesimme olleemme todella oikeassa paikassa vierailulla!
Saatuamme valtavan määrän inspiraatiota mitä kaikkea eläväinen kylä voi ollakaan, kaarsimme Gunnarbystä lounaalle Sörbyniin. Lounaspaikka oli yksi matkamme monista kalastusmatkailuun paljolti pohjautuvista matkakohteista upeissa maisemissa.
Matkamme jatkui edelleen Korsträkiin, jossa vierailimme Hundtidissa. Hundtid on pienessä kylässä sijaitseva monipuolinen koirien palveluihin keskittyvä useamman yrittäjän yhteinen keskus. Täällä tutustuimme yhteen omatoimiseen ympäri vuorokauden avoinna olevaan kauppaan, tällä kertaa myyntikohteena olivat koiratarvikkeet. Koska kylässä ei ollut ruokakauppaa, täällä koiratarvikekaupassa oli myös pieni ihmisille suunnattu nurkkaus, josta löytyi mm. jäätelöä, limuja ja wc-paperia. QR-koodin kautta tunnistautumalla sisälle ostoksille pääsee vaikka keskellä yötä.
Hundtidissa toimi myös koirien päiväkoti ja monenlaisia palveluja aiheeseen liittyen kuten koirien käytöskoulu ja tiloja, joita vuokrataan muille koirakurssien järjestämiseen. Yrittäjät olivat keksineet sujuvan tavan toimia yhdessä saman katon alla, mikä näkyi asiakkaalle sujuvuutena mm. siinä, että kaikilla yrityksillä oli tiloissa yksi yhteinen kassa.
Toisen matkapäivämme päätti vierailu Laukerin leirintäalueella, jota on viime vuosina kehitetty Leader Laplandin rahoittamassa hankkeessa. Projekti oli aluksi kunnan hanke, mutta sittemmin kyläyhdistys on ottanut leirintäalueen hoitaakseen. Leirintäalue toimi mobiilisti, eli QR-koodin skannaamalla asiakas pystyi maksamaan haluamansa palvelut ja sai koodin, jolla aukeni portti leirintäalueelle, tarvittaessa sähkötolppa ja ovet huoltorakennuksiin. Leirintäalueen hoidosta vastasi paikallinen kyläyhdistys talkoovoimin. Vapaaehtoisvuorot oli jaettu siten, että sesongin aikana joka viikko oli kaksi vapaaehtoista vuorossa, vuorot vaihtuivat viikoittain. Kyläyhdistys hoiti alueen ylläpidon ja sai vastineeksi omaan yhteiseen käyttöön leirintäalueen tuotot.
Samalla tutustuimme leirintäalueen kupeessa oleviin kylätaloon ja kotiseutumuseoon, jotka ovat kyläyhdistyksen hallinnassa myös. Paikalla järjestetään aktiivisesti juhlia, mm. ruotsalaiseen tyyliin perinteinen juhannussalko pystytetään keskikesällä kylätalon pihalle.
Jälleen kerran olimme päivän päätteeksi todella vaikuttuneita vapaaehtoistyön määrästä ja pienten kylien kekseliäisyydestä. Ilta päättyi Arvidsjauriin, jossa majoituimme hotelliin.
3. päivä
Lauantaina 18.5. matka jatkui taas heti aamiaisen jälkeen, tällä kertaa kohti Moskoselia. Saavuttuamme Moskoseliin kuulimme aluksi meidän opintomatkamme suunnittelussa ja järjestämisessä auttaneelta Sofie Lundberg Nilssonilta alueen vetovoimasta ja monipuolisesta matkailusta. Sofiella on älykkäistä kylistä kokemusta monin tavoin, sillä hän on mukana Luleån yliopiston Älykkäät kylät -hankkeessa.
Heti ensimmäiseksi monen ryhmäläisemme huomion kiinnitti paikasta löytynyt kylän oma polttoaineasema, joka oli toteutettu konttiin ja oli kyläyhdistyksen oma, eikä siis minkään yrityksen ylläpitämä. Monella paikkakunnalla meillä Etelä-Karjalassakin on haasteena se, että huoltoasemat ovat joko kadonneet kokonaan tai katoamassa, ja Moskoselissa tämä oli ratkaistu kylän omalla polttoainepisteellä.
Vierailimme Moskoselissa omatoimisessa ruokakaupassa, jossa ei ole paikan päällä myyjiä, vaan ostoksilla käynti tapahtui täälläkin täysin omatoimisesti. Kuulimme, että aluksi omatoimikauppa oli saanut osakseen epäilyjä, mutta nyt kyläläiset olivat ottaneet sen omakseen. Koska kylällä oltiin viime vuosina totuttu menemään ruokaostoksille lähialueen isompiin keskuksiin, ei Moskoselissa haluttu alkaa kilpailla perinteisen ruokakaupan perustamisella. Henkilöstökulujen kohtuullisuuden ja ympäri vuorokauden aukiolon vuoksi pieni omatoiminen kyläkauppa oli todettu toimivaksi ratkaisuksi. Varsinkin kesäasukkaat käyttävät kauppaa aktiivisesti.
Toiseksi suuntasimme Moskoselissa Creative Labiin, joka oli vanhaan kyläkouluun rakentunut luovien alojen keskus. Creative Labia meille esitteli paikan perustanut, Portugalista lähtöisin ollut Gonçalo Marques. Vanhasta koulusta pienen kylän keskukseen oli muodostunut kansainvälinen, monitaiteellinen keskus, joka oli tuonut monipuolista elämää alueelle. Saimme tutustua Creative Labin upeisiin tiloihin, joissa monista vanhoista luokista oli tehnyt kokonaisia taideteoksia. Tullakseen enemmän osaksi paikallisyhteisöä, kellariin oli tehty baari, joka on auki ollessaan avoinna myös kyläläisille. Jatkosuunnitelmissa on myös yhteisön oma panimo. Kaikki ikäryhmät oli huomioitu toiminnassa, paikasta löytyi myös lasten kerhon oma tila.
Vierailumme Moskosel Creative Labissa kruunasi meille esitetty oma yksityinen tanssinäytös. Upea tiivistunnelmainen esitys pienessä luokkahuoneessa sai koko ryhmän pysähtymään keskellä hektistä matkaohjelmaa. Kierroksen päätteeksi kyselimme paljon siitä, kuinka käytännössä luovien alojen keskus on saatu toimimaan. Kysymys on enemmän kuin ajankohtainen, sillä meiltä monilta löytyy kotiseudulta tyhjiä kouluja, joiden käyttöä jatkossa mietitään. Creative Lab ja koko sen ympärille muodostunut yhteisö oli aluksi saanut hieman epäluuloja paikallisissa, mutta mitä enemmän homma oli kokonaisuudessaan lähtenyt toimimaan, sitä enemmän paikallisetkin ottivat paikkaa omakseen. Nykyisin kunta hoitaa vanhan koulun kiinteistön juoksevat kulut, ja yhteisö vastaa esimerkiksi kaikista talon korjaustöistä itse. Suuri tekijä kunnan mukaan saamisessa oli se, että viime vuosina Moskoselista on tullut muuttovoittokunta alueen elinvoiman ja monipuolisuuden vuoksi ja talojen arvot olivat moninkertaistuneet. Yksi iso osa tätä vetovoimaa oli Creative lab ja sen ympärillä toimiva virkeä yhteisö. Kulttuurin elinvoima oli todettu myös taloudellisesti kannattavaksi!
Moskoselista matka jatkui useiden kiinnostavien keskustelujen jälkeen, ja kuten koko matkamme ajan, auringonpaiste ja hyvä sää suosi retkeämme. Sattumalta matkareittimme kulki Euroopan suurimman kokonaan valjastamaton kosken ohi, ja pysähdyimme hetkeksi ihailemaan Storforsenin jylhiä maisemia.
Illaksi saavuimme Suomen puolelle Oulun Haukiputaalla sijaitsevaan TaigaResortiin. Jälleen kerran saimme yöpyä joen virratessa vieressä, kauniissa Kiiminkijoen maisemissa. Päivällisellä kuulimme tarkemmin paikan pitkästä historiasta.
Illalla osa porukastamme viritteli vielä Euroviisukatsomon, mutta suurin osa meistä oli niin matkasta väsyneitä, että uni tuli ajoissa.
4. päivä
Matkamme viimeinen päivä su 18.5. alkoi runsaan aamiaisen merkeissä TaigaResortilla. Aamiaisen yhteydessä kävimme läpi matkan alussa osallistujille jaettuja tehtäviä. Retkellä mukana olijoiden piti miettiä sitä, millaisia hankkeita inspiroituen matkakohteista he keksisivät. Ideoita oli syntynyt todella monipuolisesti. Omatoimiset kaupat, kylätalkkarit, konttibensa-asema, omatoimiset matkakohteet ja uudenlaiset ratkaisut yhteiskyyteihin – ideoita kotiin vietäväksi Ruotsista oli tarttunut mukaan monia!
Viimeisenä matkakohteena suuntasimme Kajaaniin Vuolijoen kylälle. Vuonna 2020 vuoden älykkäänä kylänä palkittu Vuolijoki teki jälleen kerran meihin vaikutuksen aktiivisella talkootyöllään ja yhteisöllisyydellään. Kuntaliitoksen mukana tuomia vaikutuksia kohtaan oli lähdetty vastustamaan näyttävästi ja porukalla. Alueella oli teollisuutta, jossa on myös paljon ulkomaalaista työvoimaa ja erityisen hienoa oli se, kuinka muualta tulleet oli otettu osaksi kyläyhteisöä. Esimerkkinä näimme kylän kokoontumispaikassa parhaillaankin esillä olleen muualta maailmasta Vuolijoelle tulleiden taidenäyttelyn. Kylällä oli tehty monenlaisia tempauksia ennakkoluulottomasti – mitä luulet, että tekevät mm. tulppaaniagentit? Eri ikäiset oli otettu huomioon mm. mopojen rassauspajoissa.
Vuolijoelta jatkoimme matkaa kohti kotia pää täynnä ideoita ja vatsa täynnä herkullista lohisoppaa. Kotimatkallakin vielä iloinen puheensorina täytti bussimme, kun ideoita palloteltiin ja ajatuksia vaihdettiin.
Lämmin kiitos kaikille matkalla mukana olleille lämminhenkisestä matkasta, jonka aikana syntyi paljon keskusteluja ja ideoita moneen suuntaan!
Erityisen suuri kiitos kaikille vierailukohteille, oppaillemme ja esittelijöille vieraanvaraisuudestanne ja ajastanne. Saimme todella paljon ajatuksia tulevaan jokaisesta kohteesta.
– Heini Kähkönen, hankevetäjä
Matkan mahdollistivat Leader Länsi-Saimaan ”Älykäs kylä – innolla tulevaisuuteen” ja Leader Kärki ry:n ”Älykäs kylä – tarmolla tulevaisuuteen” -hankkeet. Lisää tietoa hankkeittemme tulevista toimista ilmoitamme piakkoin!
