Jo nyt ja varsinkin tulevaisuudessa ei riitä, biomassoilla korvataan fossiilisia polttoaineita, vaan tarvitaan myös keinoja sitoa ilmakehään päästettyä hiilidioksidia pitkäaikaisesti maaperään. Biohiilen valmistus on konkreettinen toimenpide, jonka avulla voidaan kansantajuisesti ja matalalla kynnyksellä saada aikaan hiilensidontaan liittyvän ajattelun siirtymistä osaksi laajempaa kansalaisyhteiskuntatoimintaa.
Maaseudun Sivistysliiton jäsenjärjestö ja yhteistyökumppani Suomen Kylät ry edustaa noin neljää tuhatta suomalaista kylää. Tällä yhteistyöllä olisi mahdollista luoda konkreettisia toimenpiteitä, joissa laajatkin kansanryhmät voivat ottaa osaksi omaa toimintaansa käytännön hiilensidonnan.
Biohiiletys ja hiilen tuottaminen on ihmiskunnan historiassa hyvin pitkään tunnettu toimintatapa. Suomessa sitä on tehty mm. tervanpolton yhteydessä. Biohiiltä saadaan, kun biomassaa poltetaan heikolla hapella eli hapen saantia rajoittaen. Niin kutsutussa avohiiletyksessä tai kartiohiiletyksessä hapensaantia rajoitetaan lisäämällä tasaisesti hiiletettävää materiaalia.
Retorttihiiletyksessä eli suljetussa hiiletyksessä biomassaa ladataan panoksena tai jatkuvana syötteenä hiiletykseen tarkoitettuun laitteeseen eli retorttiin. Biohiiletyksessä parhaimmillaan voidaan saada biomassoista 40 % hiiltä riippuen pyrolyysin lämpötilasta. Pyrolyysissä hiilen lisäksi biomassoista saadaan tisleitä ja palokaasuja, joita voidaan käyttää myös hyödyksi erityisesti retorttihiiletyksessä.
Tällä hetkellä biohiilirintamalla tapahtuu paljon. Suomeen on tulossa useita investointeja biohiilen valmistamiseksi ja sen muiden tuotteiden hyödyntämiseksi. Näissä on taustalla ajatus, että pelkkä lämmöntuotanto biomassasta erityisesti puusta ei riitä, vaan osa biomassojen hiilestä pitää saada sidotuksi pois ilmakehän hiilenkierrosta.
Maaseudun Sivistysliitossa olemme reilun viiden vuoden ajan opastaneet ihmisiä biohiilen valmistamiseen. Toimimme pääsääntöisesti kylätoimijoiden kanssa ja maaseutualueella, meidän tavoitteenamme on ollut hyödyntää sellaisia biomassoja, joille ei ole muuta käyttöä ja samalla tehdä yhdessä ilmastotyötä. Näitä ovat pihojen sekä puutarhojen raivaus- ja puuperäiset jätteet, maisemanhoidon raivausjätteet, hukka- ja jätepuut sekä muut biomassat kuten esimerkiksi järviruoko. Nämä biomassat jäävät yleensä luontoon ja niiden sisältämä hiili palautuu hajoamisen kautta ilmakehän hiilikiertoon.
Ajatuksemme on ja on ollut saada osa näiden niin kutsuttujen hukkapuiden ja muiden biomassojen hiilestä sidottua pitkäaikaisesti. Koska toimimme haja-asutusalueilla on perusteltua käyttää avohiiletysmenetelmiä, vaikka hiilen saanto on siinä retorttimenetelmää heikompi.
Biohiilelle on kova kysyntä, sen markkinahinta on 900 -2000 euroa tonnille. Myös biohiilen mahdollinen hyödyntäminen osana hiilipörssikauppaa on tulevaisuutta. Hiilen nykyinen pörssihinta on 300 euroa hiilitonnilta. Sen arvioidaan kymmenkertaistuvan vuosikymmenen loppuun mennessä. Biohiiltä käytetään perinteisesti maanparannukseen vesi- ja ravinnetalouden parantamiseksi. Biohiilellä on runsaasti erilaisia käyttömuotoja riippuen biohiilen laadusta.
Blogitekstin on kirjoittanut
Timo Reko
kehittämispäällikkö
Maaseudun Sivistysliitto